Hosi: Amito Qonusere Araújo
- Eis Membru Konsellu Imprensa Imprensa (2022-2025)
- Hela fatin, Laletek Puasoru, aldeia Tchai, Suku Loré-I postu Loré, munisípiu Lautém
Artigu ida-ne’e la reprezenta instituisaun ne’ebé ha’u hakna’ar an ba, maibé ne’e hanesan liberdade espresaun ida ne’ebé garantia mós iha konstituisaun RDTL, hanesan sidadaun bainbain.
To’o ohin loron, kna’ar Polísia Nasionál Timor-Leste (PNTL) dalabarak ema haree ho negativu, hanesan nia prezensa sinónimu ho asaun represivu ka hanesan de’it barreira ba liberdade espresaun. Krítika hanesan ne’e konserteza lejítimu iha espasu demokrátiku, maibé dala barak la iha balansu ho rekoñesimentu ba serbisu maka’as nary sakrifísiu hosi elementu PNTL ne’ebé loroloron mantein seguransa públika, tuir lei nary orden.
Liuhosi introdusaun ida-ne’e, ha’u hakarak subliña katak, apoiu ba PNTL ne’e sein rezerva, nary presiza hato’o ita-nia respeitu ba sira. Iha dinámika sósiu-polítika hotu iha nasaun ne’e, polísia sempre iha oin, hodi garante estabilidade. La ho prezensa polísia ne’ebé neutru, profisionál nary disiplinadu, liberdade demokrátiku sei lakon garantia seguransa ne’ebé sai baze ida.
Tuir ha’u-nia observasaun, to’o ohin loron, iha aspitasaun públiku oituan de’it ne’ebé abertamente hato’o apresiasaun ba PNTL nia dezempeñu. Narrativa ne’ebé mosu iha tendénsia atu destaka frakeza, enkuantu aspeitu pozitivu—hanesan pasiénsia hasoru provokasaun, konsisténsia iha orden, nary dedikasaun atu proteje povu—dala barak la nota.
Ita mós tenke rekoñese katak polísia la’ós ema sira-ne’ebé laiha fuan. Sira mós ema baibain ho família, oan, nary maun-alin—balun mós iha sira-nia maun-alin rasik ne’ebé mós estudante akadémika. Ho farda ne’ebé sira uza, iha oin aguenta loron-manas maka’as durante oras barak, isin ne’ebé hamriik metin iha seguransa laran, nary iha matan ne’ebé tahan Mataween, nary laiha ema ida maka sura Mataween litru hira maka sulin bainhira hetan kalúnia, insultu, ka trata, hanesan sira la’ós parte ida hosi povu.
Ha’u hamriik atu prenxe nary fó kontinénsia, ba apoiu mamuk hosi públiku. Ha’u hakarak afirma klaru katak ha’u fó apoiu ba PNTL. Apoiu ne’e la signifika taka matan ba krítika, maibé atu subliña katak, krítika tenke akompaña ho apresiasaun ne’ebé ekilibradu. Polísia la’ós inimigu povu, maibé nu’udar sidadaun ida ne’ebé bolu atu hala’o kna’ar estadu nian, nune’e bainbain ha’u dehan, PNTL ha’u-nia kolega, tanba ha’u habelun ho sira hotu—PNTL ha’u-nia amigu, tanba mesak timoroan de’it mak hala’o serbisu ba seguransa Estadu nian.
Planu manifestasaun sivitas akadémika nian iha loron 15 fulan-Setembru tinan 2025, dala ida tan bolu ona atensaun públiku. Asaun ne’e mosu tanba Parlamentu Nasionál nia desizaun hodi aprova aprovizionamentu ba karreta 65 ba membru Parlamentu Nasionál, polítika ida-ne’ebé konsidera la hanesan ho realidade sosiál komunidade nian. Estudante sira argumenta katak, prioridade estadu nian labele ho fasilidade luxu, maibé halakon pobreza, hametin edukasaun, hadi’a servisu saúde, dezenvolvimentu infraestrutura, nary assuntu seluk-tán.
Maibé, dinámika iha terrenu fó sai realidade diferente entre estudante akadémika ho Polísia Nasionál Timor-Leste (PNTL). Estudante balu hato’o krítika uza linguajen ne’ebé konsidera la edukativu hasoru ofisiál sira. Entretantu, PNTL, ne’ebé mantein pozisaun neutru, hetan persesaun hanesan “la apoia” manifestasaun. Narrativa ida-ne’e presiza hadi’a: polísia la’ós estudante sira-nia adversáriu, maibé sai hanesan guardiaun ba seguransa nary estabilidade iha prosesu demokrátiku.
Iha Timor-Leste nia istória tomak, estudante sempre sai atór krusiál hodi dudu mudansa. Hosi luta ba independénsia to’o konsolidasaun demokrasia, estudante nia lian akadémika dala barak simboliza korajen morál. Dala barak refere hanesan konxiénsia krítiku sosiedade nian.
Maibé, konxiénsia krítiku ida-ne’e tenke akompaña nafatin ho responsabilidade. Manifestasaun la’ós de’it kona-ba hato’o aspirasaun, maibé mós kona-ba oinsá atu hato’o narrativa kredivel nary lójika. Teória komunikasaun polítika subliña importánsia ethos (kredibilidade), pathos (emosaun), nary logos (lójika). Sé estudante sira la konsege mantein linguajen nary étika ne’ebé loos, sira-nia aspirasaun bele lakon kbiit persuasivu.
Iha kazu ida-ne’e, estudante akadémika sira-ne’ebé kontra sosa karreta ba membru parlamentu nasionál iha argumentu forte ida: injustisa sosiál nary povu nia nesesidade urjente liu. Maibé, bainhira krítika ho liafuan maka’as hasoru polísia, substánsia hosi aspirasaun bele hetan deslokasaun hosi públiku nia persesaun negativu kona-ba sira-nia estilu Liberdade espresaun nian, ne’ebé nakonu ho ódiu nary vingansa polítika.
Tuir Konstituisaun RDTL, polísia iha mandatu atu garante seguransa interna, protesaun públika, nary implementasaun lei ne’ebé justu. Tanba ne’e, polísia la iha pozisaun atu fó apoiu ka rejeita polítika espesífiku hirak-ne’e.
Iha siénsia polítika, kna’ar polísia nian klasifika hanesan instrumentu seguransa iha estadu demokrátiku. David Bayley, peritu ida iha estudu polísial nian, subliña katak “polísia iha estadu demokrátiku ida tenke kumpre papél duplu: proteje direitu individuál nary mantein orden públika.” Ne’e signifika, PNTL funsiona de’it atu garante katak, manifestasaun estudante sira bele la’o ho seguru, laiha violénsia nary labele perturba ema seluk nia direitu.
Bainhira estudante akuza polísia “la apoia” sira-nia aspirasaun, tuir loloos ne’e laloos. Polísia laiha autoridade atu determina sé polítika karreta 65 nian apropriadu ka lae; ida-ne’e kestaun polítika ida. Buat hotu ne’ebé PNTL bele halo maka asegura katak, estudante bele halo protestu ho seguru, tuir prosedimentu legál.
Uza linguajen abuzivu hasoru autoridade maka pontu fraku ida iha planu manifestasaun ida-ne’e. Sosiolójikamente, uza linguajen ne’ebé la edukadu reflete tensaun emosionál, maibé iha espasu públiku, ida-ne’e iha poténsia atu lori ba delejitimizasaun morál.
Jürgen Habermas, filózofu komunikasaun nian, subliña importánsia hosi espasu públiku deliberativa ida, iha ne’ebé argumentu rasionál tenke manán emosaun destrutivu. Ha’u-nia opiniaun ida-ne’e indika katak, estudante timoroan tenke sai modelu hodi harii espasu públiku ida ne’ebé saudável, la’ós destabiliza ho liafuan ne’ebé hakanek ema seluk nia sentimentu.
Polísia ne’ebé hasoru situasaun ida-ne’e merese hetan elojia tanba mantein kalma nary profisionál. Sira la hatán ba provokasaun verbál ho asaun represivu, maibé sira kaer metin prinsípiu: “Polísia mantein seguransa, la’ós funu hasoru povu.” Atitude ida-ne’e hatudu maturidade hosi instituisaun polisiál hodi navega dinámika demokrasia nian.
Konstituisaun RDTL, espesifikamente artigu 40 kona-ba Liberdade Espresaun nary Informasaun, garante sidadaun idak-idak iha direitu atu espresa sira-nia opiniaun iha públiku. Manifestasaun hanesan mekanizmu lejítimu ida atu kontrola podér. Maibé, liberdade ida-ne’e la’ós absoluta. Iha limitasaun ne’ebé estipula iha lei, hanesan bandu ba diskursu odiu, provokasaun violénsia, nary insultu ne’ebé laiha baze. Tanba ida-ne’e maka polísia presiza nafatin atu regula manifestasaun. PNTL la’ós nonook ba estudante sira-nia Liberdade espresaun, maibé garante katak, direitu konstitusionál hala’o ho orden, seguru nary sivilizadu.
Desizaun Parlamentu nian atu sosa karreta 65 ne’e nakonu duni ho simbolizmu polítiku. Ba estudante, karreta foun reprezenta elitizmu polítiku ida ne’ebé la sensivel ba povu nia susar. Ba parlamentu, karreta hirak-ne’e, bele haree hanesan meiu ida serbisu hodi hasa’e efikásia lejizlasaun nian.
Iha-ne’e iha konflitu simbóliku ida: estudante haree karreta hanesan “luxu”, enkuantu parlamentu konsidera hanesan “fasilidade serbisu nian”. Maibé, buat ne’ebé importante liu maka oinsá jere statement ida-ne’e ho saudável nary la limite ema seluk nia Liberdade moris, tanba partikularmente filozofia sosiál Katólika ne’ebé fó influénsia maka’as ba Timor-Leste nia kultura, dignidade umana sempre sai nu’udar sasukat prinsipál ba polítika públika. Polítika ne’ebé la favorese ema ki’ak kontradiz ho prinsípiu justisa sosiál nian.
Maibé, mensajen ne’e só bele defende sé hato’o ho dignidade. Linguajen ne’ebé maka’as, maske moris hosi frustrasaun, tuir loloos halakon valór morál hosi luta ne’e rasik. Polísia, ne’ebé mantein orden iha situasaun ida-ne’e, konsidera nu’udar servidór ba dignidade umana—tanba laiha seguransa, povu nia dignidade mós laiha protesaun.
Iha narrativa públika, apoiu ba PNTL la signifika rejeita estudante sira-nia aspirasaun. Pelu kontráriu, hodi mantein seguransa, polísia asegura katak, estudante akadémika iha nafatin espasu atu hato’o sira-nia krítika. Estudante presiza kompriende katak, PNTL la funsiona ho “orientasaun polítika,” maibé ho orientasaun seguransa nasionál. Simplesmente, elementu PNTL labele hola parte iha asuntu polítiku partikulár ruma, tanba sira-nia kna’ar mak atu serbí sidadaun hotu-hotu, maske sira konkorda ka la konkorda ho polítika parlamentár.
Rekomendasaun ba Estudante nary PNTL
- Ba Estudante sira
- Uza linguajen edukativu nary sivilizadu hodi hato’o aspirasaun sai konvinsente liután.
- Prepara argumentu bazeia ba dadus, la’ós emosaun de’it.
- Halo manifestasaun sai fatin ba edukasaun politika, la’ós arena ba provokasaun.
- Ba PNTL
- Mantein atitude ne’ebé neutru, dixiplinadu nary profisionál.
- Hasa’e diálogu ho estudante sira hodi evita dezentendimentu.
- Uza aprosimasaun persuasivu, la’ós represivu, bainhira asegura manifestasaun.
Manifestasaun estudante akadémika ne’ebé planeadu iha loron 15 fulan-Setembru tinan 2025, halo parte iha dinámika demokrasia nian. Sira-nia aspirasaun ba injustisa sosiál merese respeitu, maibé maneira ne’ebé sira espresa tenke reflete mós valór edukasionál nary morál.
Entretantu, Polísia Nasionál Timor-Leste (PNTL) merese hetan apoiu públiku hodi mantein neutralidade nary profisionalizmu, maske hetan presaun verbál ne’ebé la edukadu. Polísia la’ós, sira-ne’ebé rejeita aspirasaun, maibé instituisaun ne’ebé asegura katak liberdade tenke ho funsionamentu seguru.
Iha demokrasia ida, estudante ho polisia labele hamriik hasoru malu, maibe la’o ketak-ketak: estudante nu’udar guarda morál, nary polísia nu’udar guarda seguransa.
Ho apoiu morál ne’e, ha’u hein katak PNTL sei iha motivasaun liután atu mantein neutralidade, profisionalizmu nary dedikasaun hodi serbí komunidade. Hein katak, iha futuru, nasionalista, akadémika, peskizadór nary polítiku sira sei iha korajen atu hato’o sentimentu hanesan: katak, PNTL merese hetan apoiu, la’ós krítika de’it. REMATA.
.png)
6 months ago
4










/data/photo/2025/08/25/68abe52811277.jpeg)



